Linnea 2:een on tehty turvallisuuskäsikirja vuonna 2011 ja se vaatisi jonkin verran päivitystä. Tässä kuitenkin Linnea 2:n yleiset turvallisuusvaruteet ja käytänteet lyhyesti.

Yleistä

Turvallisuuskäsikirja on sijoitettu jääkaapin päällä olevaan laatikkoon. Asiakirjaan saa ja siihen kannattaa tutustua omatoimisesti.

Vene on osastoitu kahteen vesitiiviseen osastoon. Veneen keskellä on konehuoneen etuosassa ja makuutilojen pistopunkan välissä on vesitiivis laipio. Vene ei pysy pinnalla, mikäli kumpi tahansa näistä osastoista täyttyy vedestä.

Hätilanteissa on pyrittävä siihen että veneen keula on aina tuuleen eli aaltoja vasten. Veneessä on ajoankkuri (pussi), joka on alaohjaamon kipparin penkin sisällä.

Hätämerkinantovälineet, aluksen jättösäkki, sulkutulpat ja kiilat yms hätätilanteen hallintaan liittyvät välineet löytyvät ruorimiehen penkin sisältä. Vuodonestopressu (laitetaan ulkopuolelle) kiristysliinoineen löytyy ruumasta samoin kuin polrttomoottorikäyttöinen pumppu.

Linnea 2:ssa on kolme pelastautumispukua. Kaksi Ursukin ja yksi Polarsafetyn. Lisäksi apuvene (kumivene, joka on aina täytetynä keulakannella tai hinataan perässä) toimii pelastusveneenä.

Linnea 2:een tehty turvallisuuskäsikirja vuodelta 2011 vaatisi jo jonkin verran päivitystä.

Hätämerkinantovälineet (tärkeysjärjestyksessä)

  • Kiinteä meri-VHF DSC:llä (turvatulla sähkönsyötöllä). Meri-VHF:llä on oma GPS vastaanotin ja se toimii itsenäisesti veneen navi-verkosta riippumatta. Vaikka navigointivälineiden osalta olisi black-out, näkyy veneen sijaintitieto silti meri-VHF:n näytöllä.
  • Kiinteä meri-VHF ilman DSC:tä (varalla, turvatulla sähkönsyötöllä).
  • Linnea 2:n sijaintia lähettävä AIS lähetin (erillinen lähetin omalla antenilla, turvatulla sähkönsyötöllä). AIS lähetin-vastaanottimella on myös oma veneen navi-verkosta riippumaton GPS vastaanotin eli se toimii itsenäisesti navi-verkosta riippumatta. Vaikka navigointivälineiden osalta olisi black-out, lähettää lähetin silti veneen sijaintitieto AIS:in välityksellä.
  • Linneassa on siis kolme erillistä kiinteää GPS vastaanotinta. Yksi näistä on GPS kompassi, joka tarjoaa tutkalle myös tarkan heading tiedon (suuntatieto).
  • Merkinantopistooli SIG P2 A1 26,5 mm (kal. 4), jossa
    • Laskuvarjoraketteja (Comet Parachute signal cartridge, Art. No 9122600) 2 kpl
    • Punainen valopatruuna (Comet Signal Cartridge Single Star Red, Art. No 9182000), 2 kpl
    • Valkoinen valopatruuna (Comet Signal Cartridge Signal Star White, Art. No 9182100), 4 kpl
    • Paukkupanos (Comet Maroon Cartridge, Art. No 9122500), 2 kpl
  • Käsi-VHF
  • Kiinteä todella tehokas hakuvalo 24V järjestelmässä.
  • Kädessä pidettävä todella tehokas hakuvalo 12V järjestelmässä.
  • Veneen kiinteät työvalot ympäri venettä. Jaettu siten, että osa on 12V järjestelmässä ja osa 24V järjestelmässä.
  • Todella tehokas sukeltajan (= vesitiivis) kapeakeilainen käsivalaisin SOS toiminalla.
  • Tehokas sukeltajan (=vesitivis) valaisin SOS toiminnalla.
  • Kohtalaisen tehokkaita LED käsivalaisimia x kpl (vähintään IP54).
  • Kiinteä merkinantolaite (sumutorvi).
  • Irtonainen paineilmapullo-pohjainen sumutorvi.
  • Perinteinen kännykkä (ei äly) jossa oma vesitiivis suojapussi.
  • Älykännykkä jossa oma suojapussi.
  • Joitakin ylivuotisia pyroteknisiä hätämerkinantovälineitä (laskuvarjoraketit ja soihdut).
  • LED soihtu. Ei lainkaan tärkeä.

valopistooli SIG
Merkinantopistooli eli valopistooli panoksineen on vesitiiviissä kovamuovisessa laatikossa. Suljettu laatikko kelluu.

Yleiset kansainväliset hätämerkit

Seuraavat merkit, käytettyinä tai näytettyinä joko yhdessä tai erikseen, tarkoittavat hätää ja avun tarvetta (lista ei ivan täydellinen):

  • Keskeytymätön ääni jollakin sumumerkinantolaitteella.
  • Tykinlaukaus tai muu pamahdusmeikki annettuna noin 1 minuutin väliajoin.
  • Yksitellen lyhyin väliajoin ammutut raketit tai pommit, jotka sinkoavat punaisia tähtiä.
  • Laskuvarjoraketti tai käsisoihtu, joka näyttää punaista valoa;
  • Viestitysmenetelmällä (ääni, valo tms) annettu merkkiryhmä …—… (SOS).
  • Radiopuhelimella annettu viesti, joka muodostuu puhutusta sanasta ”M A Y D A Y”.
  • Merkki, jonka muodostaa nelikulmainen lippu ja sen ylätai alapuolella oleva pallo tai muu sen kaltainen esine.
  • Tulen liekit aluksessa (esim. merkkituli etukannella)
  • Laskuvarjoraketti tai käsisoihtu, joka näyttää punaista valoa.
  • Savumerkki, joka kehittää oranssin väristä savua.
  • Sivuille ojennettujen käsivarsien verkkainen ja jatkuva nostaminen ja laskeminen

Pohjan läpiviennit ja hätäsulut

Veneessä on kolme pohjan läpivientiä, josta kulkee vettä. Jokaisessa läpiviennissä on hätäsulku. Hätäsulkuja on siis 3 kpl ja ne sijaitsevat:

  • moottorin jäähdytysveden hätäsulku on konehuoneen takaosassa vasemmalla (paapuri, port) puollella merivaihteen vieressä.
  • Septitankin tyhjennys ja WC:n käsienpesualtaan lavuaarin poisto. WC:n kaapiston peräpuolella, lattian alapinnna alla. Kaapiston ja WC pöntön välissä.
  • WC:n huuhteluvesi ja merivesijärjestelmän hätäsulku sijaitsee vessan lattian alla, septitankin takana. WC:n lattiassa on rosterinen luukku jossa lukee ”Hätäsulku luukun alla”.

Polttoaineen syötön hätäsulut

  • Linneassa on moottorille 4 kpl polttoainesäiliöitä konehuoneessa. Kukin on 200 litrainen.
  • Jokaisessa säiliössä on lähdössä sulkuhana.
  • Sulkuhanojen kaukosulku toimii Teleflex-vaijereiden avulla.
  • Jokaisen säiliön sulkeminen tehdään avotilan istuinlaatikoiden sisällä olevien hallintavipujen avulla.
Polttoainesäiliöiden hätäsulku
Paapurin puolen pottoainesäiliöiden sulkujen kauko-ohjaus.

Pilssipumput

Linnea 2:ssa on kaksi sähkötoimista pilsipumppua kummassakin osastossa. Pilssipumput saa päälle alaohjaamon katon rajassa olevasta panelista. Kiertokytkimessä lukee ”Pilssipumput” (etu ja taka).

Veneen peräruuman sisällä on mekaaninen käsin toimiva pumppu (veneen taaempi vesitiivis osasto). Se sijaitsee veneen avotilan oikeanpuoleisen (paapuri, port) taaimmaisen istuimen sisällä. Samassa tilassa jossa on veneen kiinnityköydet. Pumpun imuletku on vedetty kiinteästi peräruuman pilssiin.

Veneen keskiosassa (etummainen vesitiivis osasto) on oma käsitoiminen pilssipumppu. Se sijaitsee pistopunkan seinässä. Lisäksi osaston suihkun käsipumppua voidaan käyttää tyhjennykseen sen jälkeen, kun vesi on noussut suihkutilan lattiakaivon pinnan yläpuolelle.

Veneen peräruumassa on myös irtonainen käsipumppu riittävän pituisine letkuineen.

Veneen peräruumassa on polttomoottorikäyttöinen tehokas hätäpumppu. Se sijaitsee peräruuman hyllykällä olevassa muuttolaatikossa. Laatikko on peräseinän (konehuoneen seinä) vieressä, veneen vasemmalla puolella (styyrpuri, stb). Polttoainetta on samalla hyllyllä mutta lähempänä perää.

Peräruurmassa on myös ämpäreitä.

pilssipumppu ja sijoitus
Peräruuman pilssipumppu köysilaatikossa. Kuva on otettu kun laatikon kannen (istuin) teak-osia korjatiin ja myös alumiininen lattia maalattiin liukkautta estävällä harmaalla maalilla. Kuvassa valkoinen pohjamaali ja köysilatikon pohjalla olevat vara-köydet.

Sammuttimet

Veneessä on neljä käsisammutinta ja sammutuspeite.

  • 6 litran vaahtosammutin, teho 21A 183B. Sammutin sijaitsee uloskäyntioven luona salongin puolella. Käytetään ensisijaisesti ja varsinkin ennakoivasti matalalla kynnyksellä (vaahto ei sotke ja on tehokas)
  • Jauhe 6 kg. Teho 55A 233B. Käytetään kun oikeasti palaa. Sijaitsee keskihytin seinässä.
  • Jauhe 6 kg. Teho 55A 233B. Käytetään kun oikeasti palaa. Sijaitsee makuuhytin seinässä.
  • Jauhe 12 kg. Teho 55A 233B. Käytetään kun naapurivene tms palaa. Sijaitsee makuuhytin sängyn alla olevassa laatikossa.
vene vaahtosammutin
Vaahtosammutin (6 litraa, teholuokka 21A 183B) on ulko-oven vieressä. Huomaa myös heittoliina. Puukko on heittoliinan yläpuolella (ei näy kuvassa).
Vene sammutin keskihytti
Linnea 2:n keskihytin seinässä on 6 kg jauhesammutin (teholuokka 55A 233B) sekä hyvin täydellinen ensiapulaukku.
veneen sammutin jauhe
Linnea 2:n keulahytin seinässä kirjaston vieressä on 6 kg jauhesammutin (teholuokka 55A 233B).
vene jauhesammutin 12kg
12 kg jauhesammutin (teholuokka 55A 233B) on sijoitettu etuhytin punkan alla olevaan säilytystilaan missä on myös kolme pelastaustumispuka tarvikkeineen.

Lisäksi pentterissä roikkuu katonrajasta sammutuspeite (helposti käyttöönotettavissa).

vene sammutuspeite
Sammutispeite sijaitsee pentterin ”seinällä” kaasuhellan vieressä.

Myös peräruuman polttomoottorikäyttöistä pumppua voidaan käyttää sammuttamiseen. Veneessä on letkua non 10 metriä tätä varten.

Vuoto ja paikkaus

Puu- ja silikonitappeja sekä muita vuodontukkimisvälineitä (mm. kiiloja) löytyy kipparin penkin sisältä. Samassa tilassa on myös muut hätätarvikkeet. Lisäksi peräruumassa on pressuja ja liinoja, joita voi käyttää suurten vuotojen tukkimiseen, kun ne ujutetaan veneen alle runkoa vasten. Myös sohvatyynyjä yms. voi
käyttää vuodon hillitsemiseen. Vuotavia letkuja varten on silikoniletkua, jotka voi leikata halki ja kiristää vuotokohdan päälle luottevilla kiristyspannoilla.

Veneessä on aina mukana myös veneeseen kuuluvat sukelluslaitteet (köysi potkurissa laite). Märkäpuvulla ja normaalia pienemmällä paineilmapullolla.

konemiehen taikatulppasarja vuodon paikkasu
”Konemiehen taikatulppasarja” jolla voi paikata kätevästi vuodon. Tämä on ensisijaistetti tarkoitettu hydrauliikkamiehille mutta toimii hyvin myös veneessä ollen puukiiloja parempi. Sarjassa on useita eri kokoisia ”toistensa sisään” menviä tulppia. Ostopaikka Nestepaine Oy.

Ensiapu

Linnea 2:n ensiapulaukku.

Veneessä on melko täydellinen ”ensivastelaukku” sekä hapenantolaite.

Kelluvuuden turvaavat järjestelmät

  • Linneassa käytetän ensisijaiseti joka vuosi huolettuja min. 180 N paukkuliivejä, koska niiden noste on perinteisempiä liivejä suurempi ja niissä on integroitu valjas. Näitä liivejä Linnea 2:ssa on 6 kpl
  • Linneasta löytyy 12 kpl eri kokoisia perinteisiä 100N pelastusliivejä. Ne sijaitsevat salongin sohvan sisällä.
  • Lisäksi löytyy 50N veneilyliivejä 4 kpl
  • Linneassa on kaksi kovaa muovista pelastusrengasta, yksi aluksen kummallakin puolella.
  • Toisessa pelasturenkaassa (styyran puoli) on kiinni merkkivalo.
  • Lisäksi Linneassa on kaksi heittoliinaa. Toinen on salongin ulko-oven vieressä ja toinen yläohjaamon etummaisen penkin sisällä (kuuluu ensisiaisesti apuveneen varusteisiiin).
Crewsaver pelastusliivit
Crewsaverin valmistavat pelastusliivit roikkuvat takaseinässä oven vieressä. Seinässä ikkunan yläpuolella on myös yksi tehokkaista sukeltajan fikkaresita SOS-vilkkutoiminnalla.
vene pelastautumispuvut
Linnea 2:ssa on kolmet pelastautumispuvut tarvikkeineen (huppu, hanskat ja maski). Kaksi pelastautumispukua on Ursukin valmitamia ja yksi Polarsafetyn.

Ankkurit

Linnea 2:ssa on perässä nopeasti laskettava 15 kg Bruce-kopio jossa on 80 metriä köyttä ja 8 metriä pienilenkkistä kettinkiä. Keulaboksissa on 15 kg Bruce jossa on 40 m köyttä ja 6 metriä isolenkkistä ketjua. Lisäksi Linnea 2:ssa on ajoankkuri alaohjaamon kipparin penkin sisällä.

Vene ankkuriköysi säilytys
80 m ankkuriköyttä Linnea 2:n säilytyboksissa valmiina ajoselvitettäväksi. Kuvan vasemmassa laatikossa on kannen pesuletku (merivesi) 10 metrin spiralliletkulla, kalliokiilasarja nahkapussissa sekä paapurin puolen polttoainesäiliöiden hätäsulut. Kuva on otettu kun istuinlaatikon teak-kannet on huollossa ja takatason alumiinilattia saamassa uutta liukkauden estomaalia. Kuvassa vielä pohjamaalissa.
veneen ankkuri sijoitus
15 kg Brucekopio itse tehdyssä telineessä. Ketju on rst-laatikossa ja ankkuriköysi tulee ankkuriköyden säilytyslaatikosta. Ankkuri on helppo ja nopea pudottaa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä kun kaikki on valmiinna.

Valjaat ja turvaköydet

Linneassa on kahdet valjaat (hätävälinepussissa). Lisäksi on erillaisia slingoja (turvanauha) joita voi käyttää itsensä kiinnittämiseen veneeseen myös paukkuliivien kanssa.

Hätäpoistumistiet

Veneessä on kolme hätäpoistumistietä. Etuhytin katossa (makuutila) ja ajohytin katossa on kattoluukku. Ajohytin takaseinässä on normaali käyntiovi.

Tulipalo veneessä

Palo konetilassa

  • Katso konetilan kamerasta näkyykö konehuoneessa palon merkkejä. Tarkista konehuoneen katon lämpötila lämpötilamittarista.
  • Katkaise ensimmäiseksi polttoaineen syöttö hätäkatkaisusta (4 kpl).
  • Suihkuta konetilaan aluksi vaahtoa konetilaan avaamatta liikaa konetilan luukkuja esim. koneluukun raosta tai konetilan ilman poistosta. Tyhjennä koko sammutin kerralla!
  • Jos konetilan palo on varma, käytä heti alkuun vaahtoa tehokkaampaa jauhesammutinta.
  • Kun olet tyhjentänyt yhden sammuttimen konehuoneeseen tuki tuuletusaukot lisähapen katkaisemiseksi.
  • Ota muut sammuttimet käyttövalmiiksi.
  • Tarkkaile konehuoneen kamerasta (jos siinä on näkyvyyttä) näkymää ja seuraa konehuoneen katon lämpötilamittarista tilannetta.
  • Konetilan luukkuja ei saa avata ennen kuin tiedetään varmasti että, palo on sammunut ja konetila viilentynyt. Tarkkaile lämpötilaa ja kameran näkymäää.

Konetilassa voi olla kuumia palokaasuja, jotka syttyvät räjähdysmäisesti saadessaan lisähappea, joten konetilan luukkuja ei pidä avata liian aikaisin. Konetilan luukku avataan varovasti siten, että itse jäädään luukun suojaan jauhesammutin käyttövalmiina. Kokeile ennen avaamista kädellä luukun lämpötilaa. Jos luukku on kuuma, on palokaasujen räjähdysmäinen syttyminen todennäköistä sitä avattaessa.

Palo muissa tiloissa

Jos palo on muussa tilassa kuin konetilassa, sen sammuttaminen aloitetaan vaahtosammuttimella. Ota pari 6 kg jauhesammutinta myös valmiuteen. Yleisesti veneissä on 2 kg sammutin jolloin venepalon sammuttimaninen on vaikeaa varsinkin jos kyseessä on lasikuituvene. Paloon on aina pystyttävä vaikuttamaan jo sen alkuvaiheessa, varsinkin jos on käytössä on vain veneissä yleisesti oleva yksi kahden kilon jauhesammutin jonka käyttöaika on noin 15 sekuntia. Silloin sammuttimen sisältämä jauhe on käytettävä loppuun kerralla mahdollisimman hyvän sammutusvaikutuksen aikaansaamiseksi. 6 kg sammuttimesta sammutusjauhetta purkautuu 45 sekunnin ajan ja sitä ei tarvitse tyhjentää täysin jos on ilmeistä että palo on jo sammunut.

Huomaa että Linnea 2:ssa on myös polttomoottorilla toimiva pumppu, jota voi käyttää palopumppuna. Alkusammutukseen tämä ei ole kovin hyvä vaihtoehto, mutta naapurin venepaloon tai esim. saaren maastopaloon varsin hyvä vaihtoehto.

  • Vesisumu on monin verroin tehokkaampi kuin suora suihku ja pienentää näin olleen sammutukseen käytettävän veden määrää.
  • Venepalo pyritään sammuttamaan veneen ulkopuolelta menemättä itse alukseen.
  • Palossa veneen rakenteet vaurioituvat, jolloin ne saattavat pettää sammutusmiehen alta.
  • Sammuttamiseen voi myös käyttää vaahtoa ja siksi Linnea 2:ssa on vaahtosammutin.
  • Vaahdon etuna on sen leviäminen tasaisesti veneen tiloissa.
  • Vaahdon haittapuolena voidaan pitää sitä, että se voi kuumassa palossa höyrystyä ja näin menettää sammutustehoaan.

Huomaa, että tärkeintä ei ole aluksen sammuttaminen, vaan ihmisten pelastaminen palavasta aluksesta.

Veneen jättö

  • Lähetä DCS:llä hätäkutsu painamalla meri-VHF:n punaista DISTRESS nappia noin 5 sekunnin ajan. Ennen lähetystä voit määritellä hädän syyn mikäli osaat tai sinulla on aikaa. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen toimenpide. Painettuasi DISTRESS nappia meri-VHF lähettää yleisluontoisen hätäkutsun ja aluksen sijainin. Lähettävän AIS:in perusteella apujoukot voivat paikantaa reaaliajassa Linnea 2:n
  • Pue päällesi pelastusliivit ja pelastautumispuku. Pelastautumispukuihin kuuluu neopreeninen huppu ja käsineet, pue nekin päälle.
  • Laita pipo päähän, kesälläkin, vaikka käyttäisit neopreenista huppua. Muutamia pipoja löytyy kipparin penkin sisältä (kaiuttimen päältä).
  • Ota hätätarvikeiden punainen ja keltainen pussi mukaan kipparin penkin sisältä.
  • Ota merkiantopistooli-laatikko mukaan.
  • Ota kannettava meri-VHF (Icom) mukaan ja käytä kanavaa 16.
  • Ota tehokkaat fikkarit (SOS vilkulliset) mukaan, ova pelastusliivien vieressä olevassa seinätelineessä.
  • Ota juotavaa ja varakäsivalaisimet mukaan, mikäli mahdollista. Tarvikepusseissa on paristokäyttöiset fikkarit varapattereineen.
  • Jos mahdollista, pelastaudu apuveneeseen (kumivene).
  • Mikäli et pääse apuveneeseen tai se on pakattuna ruumaan eikä sinulla ole 10 minuuttia aikaa täyttää sitä (sähköpumppu!) tai täyttö ei onnistu merenkäynnin vuoksi, käytä kellunta-apuna pelastusrenkaita (2 kpl), ylimääräisiä pelastusliiivejä tms..
  • Pysy muiden kanssa ryhmänä. Käyttäkää välillänne narua, jotta ryhmä ei hajoa (käysivarasto-laatikosta).
  • Jos olet yksin kellu tai ui selälläsi. Pysy rauhallisena. Älä liiku turhaaan.
  • Olkaa ryhmänä ympyränä naama toiseanne vasten. Älkää liikkuko turhaan. Huomio HELP- ja huddling -asennoilla.
  • Muista hypotermian vaara! Liikkuva vesi jäähdyttää kehoasi. Mitä enemmän olet liikkumatta, sen parempi. Pidä pipo päässä, se estää hypotermiaa.

Yleisiä toimintaperiaatteita onnettomuustilanteissa

Mahdollisissa valintatilanteissa on pidettävä mielessä, että ihmishenkien pelastaminen on tärkeintä. Sen sijaan aineelliset vahingot voidaan korvata.

Haverin syntymiseen liittyneet seikat on selvitettävä ja kirjattava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tilanne on saatu stabilisoitua ja ihmiset pois vaarasta. Tämä tehdään joko veneen lokikirjaan tai erilliselle paperille. On syytä kirjata kellonaika ja käskyt sekä toimenpiteet mahdollisimman tarkasti. Tarkistuslistoja kannattaa käyttää hyädyksi (myös niihin voi kirjata kellonajan, koska kyseinen toimenpide on tehty).

Mikäli veneessä on riittävästi toimintakykyisiä henkilöitä, annetaan tämä kirjaustehtävä yhdelle henkilölle.

Hälytystoimenpiteet

Päällikkö päättää hälyttämisestä, hätämerkinannosta ja hätäviestinnästä mikäli on toimintakykyinen. Päällikkö vastaa myös välittömistä haverin jälkitoimenpiteistä. Mikäli päällikkö ei voi näistä asioista päättää, on jonkun veneessä olijan otettava johtovastuu ja tehtävä päätös. Johtovastuun ottamisesta
tulee selkeästi kertoa muille veneessä oleville.

Hätäviestintä

Hätäviestinnässä käytetään pääasiassa meri-VHF puhelinta. Suuressa hädässä ja aina kun ihmishenki on vaarasssa, hätäliikenne käydään kanavalla 16 ja aina ennen viestin alkua sanotaan ”Mayday”. Kuka tahansa saa hätätilanteessa käyttää meri-VHF puhelinta.

  • Pienemmässä hädässä, jossa ihmishenki ei ole suoranaisesti vaarassa, voidaan hätäviestimenä käyttää GSM puhelinta tai meri-VHF puhelinta, jolloin ”mayday” sanaa ei käytetä. Kanavana voidaan käyttää myös Merivartioasemien kutsukanavaa 68.

MERI-VHF:N KÄYTTÖ

  • Linneassa meri-VHF on aina pääll kun alus on kulussa
  • Jos meri-VHF ei ole päällä, laita meri-VHF päälle painamalla sen power-napista
  • pana meri-VHF:n punaitsa nappia ”16” (Distress)
  • katso että näytössä lukee 16. Jos ei lue, paina vihreää nappia jossa lukee 6.
  • ota mikrofoni käteen ja paina tangenttia ja ja lähetä suusanallinen hätäviesti rauhallisesti. Muodolla ei ole väliä, mutta se yleisesti aloitetaan sanomalla kolme kertaa MAYDAY ja sitten aluksen tunnus ja mitä on tapahtunut.

Hätäradioliikenne

Hätäliikennettä käytetään, kun alusta ja siinä olevia ihmisiä uhkaa vakava, välitön vaara ja tarvitaan pikaista apua. Hätäliikenteessä käytetään aina meri-VHF-kanavaa 16.

Meriradioliikenteessä käytettävä hätämerkki on sana MAYDAY. Hätämerkki ilmaisee, että alusta tai
aluksessa olevia ihmisiä uhkaa vakava ja välitön vaara ja että välitöntä apua tarvitaan.

Hätämerkki MAYDAY annetaan hätäliikenteessä jokaisen puheenvuoron alussa. MAYDAY lausutaan englantilaisittain ‘meidei’

Hädässä olevan aluksen tulisi DSC:llä läheetyn hätäkutsun jälkeen lukea hätäsanoma kanavalla 16, jonka jälkeen muut alukset tai käytännössä Meripelastuskeskus kuittaavat hätäsanoman hädässä olevalle alukselle. Suomen alueella oltaessa Meripelastuskeskus siis yleensä kuittaa vielä puheella aluksen lukeman hätäsanoman. Jos meripelastuskeskus toistaa hädässä olevan aluksen hätäsanoman (lukee MAYDAY RELAY-sanoman), kuittaavat muut alukset MAYDAY RELAY-sanoman meripelastuskeskukselle hädässä olevan aluksen sijasta.

Linnea II:n hätäliikenne käynnistetään ensin hätäkutsulla, jota hetken päästä seuraa hätäsanoma.
Hätäkutsun ja hätäsanoman saa lähettää vain aluksen päällikön tai aluksesta vastuussa olevan
henkilön luvalla.

Hätäkutsua ei varsinaisesti osoiteta kenellekään. Sen tarkoituksena on hiljentää kanava muulta
liikenteeltä sekä valmistaa kuuluvuusalueella olevat alukset ja rannikkoradioasemat hätäsanoman
vastaanottoon.

Hätäkutsun muoto on:

MAYDAY MAYDAY MAYDAY (äännetään ‘meidei’)

TÄSSÄ

LINNEA KAKSI, LINNEA KAKSI, LINNEA KAKSI, OH3604

Eikä vielä muuta!

Hätäkutsun lähettämisen jälkeen on syytä pitää lyhyt tauko ennen hätäsanoman lähettämistä,
jos tilanne sen sallii. Tauon tarkoitus on, että kuulijat ehtivät valmistautua hätäsanoman
vastaanottamiseen mm. etsimällä kynän ja paperia kirjatakseen tulevan hätäsanoman
muistiin.

Hätäkutsun kuultuaan aluksen on jatkettava kuuntelua samalla kanavalla. Hätäkutsuun ei vastata.

Hätäsanoma

Hätäsanoman muoto on:

MAYDAY

LINNEA KAKSI, LINNEA KAKSI, LINNEA KAKSI, OH3604

SIJAINTI

HÄDÄN LAATU

TARVITTAVA AVUN LAATU

Muita mahdollisia tietoja, jotka voivat helpottaa pelastustoimintaa.

Sijainti ilmoitetaan joko leveys- ja pituusasteina (GPS koordinaatit) tai antamalla suunta ja etäisyys meripeninkulmina tunnetusta maantieteellisestä paikasta. Sijainnin saa joko meri-VHF:n näytöltä, Linnea 2:n alaohjaamon GPS:n näytöltä tai jonkun moni-toiminäytön näytältä.

Hätäsanoma on syytä lukea hitaasti ja rauhallisesti, jotta kuulijat ehtivät kirjoittaa muistiin tärkeimmät asiat. Aluksen sijainti on syytä lähettää kahdesti.

Esimerkki hätäsanomasta:

MAYDAY
LINNEA KAKSI, OH3604

SIJAINTI 120 ASTETTA 4 MERIPENINKULMAA YTTERGRUNDIN MAJAKASTA

TOISTAN

120 ASTETTA 4 MERIPENINKULMAA YTTERGRUNDIN MAJAKASTA

OLEMME KARILLA

TARVITAAN VÄLITÖNTÄ APUA.

Kun muuta vastaanottavat hätäsanomasi, se kuitataan vastaanotetuksi. Kuitaajana on yleensä ”Meripelastus xxxx” (Turku tai Helsinki), on johtovastuu pelastustoimista heillä ja he kysyvät tarvittessa lisää tietoja. Myös lähistöllä olevat muuta veneet voivat kuitata hätäsanomasi ja he ilmoittavat tulevansa
apuun sekä arvioidun saapumisajan.

Hätäsanoman jälkeen liikennöinti aloitetaan aina sanalla ”Mayday”.

DSC:llä lähetetty hätäkutsu lähettää samalla aluksen sijainnin Meripelastuskeskukseen ja alueen muille aluksille.

Toimenpiteet aluksella hätätilanteessa

Päällikkö ottaa komennon välittömästi ja antaa veneessä hälytyksen. Paniikin estämiseksi päällikkö tiedottaa heti hälytyksen jälkeen:

  • hälytyksen syy
  • mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tilanteen selvittämiseksi.
  • mihin toimenpiteisiin seuraavaksi ryhdytään.
  • jaetaan tehtävät

Veneessä vierailevia on ohjattava selvin komennoin ja varmaotteisesti. On hyvin tärkeää, että veneen vakiohenkilöstö on hyvin perillä omista tehtävistään hätätilanteessa. Toimenpiteitä on harjoiteltava riittävän usein. Vakiohenkilöstön osoittama pelko ja epävarmuus heijastuvat vieraissa moninkertaisena aiheuttaen pelkoa ja kyvyttömyyttä toimia. Tieto ei poista pelkoa, mutta auttaa sen hallitsemisessa.

Hätätilanteessa on käytettävä etukäteen valmisteltuja tarkistuslistoja (viite Linnea 2:n turvallisuuskäsikirja), koska poikkeamatilanteissa ei saa luottaa ulkomuistiin. Poikkeamatilanteessa oma toimintakyky saattaa heiketä eikä kukaan voi varmasti ennakoida käyttäytymistään. Myös tietojen tallentamiseen jälkeenpäin tehtäviä selvityksiä varten on syytä olla erillinen tarkistuslista.

Hätämerkinanto- ja pelastusvälineiden käyttö

Hätämerkistä ja pelastusvälineiden käytöstä tulee olla riittävän yksityiskohtaiset ja selkeät ohjeet aluksella. Pelastusvälineiden käyttöä tulee myös harjoitella säännöllisesti. Näin Linnea 2:lla tehdään.

Pelastusvälineiden käyttötietous on saatettava tarpeellisessa määrin myös vierailijoiden tietoon. Keinoina voivat olla erilaiset demonstraatiot, kuvat,
esittelyt tai käytännön harjoitukset. Väärinkäyttöön liittyvistä riskitekijöistä
voi olla hyvä muistuttaa.

Mies yli laidan – man over board (MOB)

”Yksi käsi itselle, yksi laivalle” on vanha purjelaivasanonta, jonka avulla pysyttiin rikissä kiipeiltäessä putoamatta. Se pätee vesillä liikuttaessa vieläkin, mutta sitä voi tehostaa käyttämällä aina veneiltäessä pelastusliivejä. Jos siis joskus putoat, putoa pelastusliivit ylläsi. Veneestä putoaminen on aina vaaratilanne!

Toimenpiteet moottoriveneessä:

· huuto ”Mies yli laidan!” (sen tehtävä, joka tilanteen havaitsee)
· jos vähääkään epäröit kykyjäsi, ota heti yhteys meripelastusviranomaiseen meri-VHF:llä. Lähetä DSC.
· käännä vene tulosuuntaan samalle kulku-uralle, jota tulit
· pidä vedessä olijaa silmällä tai määrää joku tähystämään herpaantumatta (aallokossa veteen pudonnutta on vaikea nähdä)
· jos tähystäjä koko ajan kädellään osoittaa vedessä olijaa, löytäminen helpottuu – näköyhteys pelastettavaan on tärkeä säilyttää
· pelastettavan lähellä vaihde vapaalle
· heitä kelluntavälineitä pelastettavan avuksi
· määrää nostajat
· anna käsky nostomenetelmästä (perästä, laidalta, köydellä, miesvoimalla)
· peräportaat tai vastaava alas
· nostovälineet valmiiksi, nostoköysi paksua 14 – 20 mm, pelastusrengas tai n. metrin silmukka köyteen paalusolmulla
· ehkäise paniikki

Vene ohjataan pelastettavaan nähden tuulen yläpuolelle niin lähelle ja niin hiljaisella nopeudella, että nostaminen onnistuu. Pelastettavalle heitetään pelastusrengas tai köysi silmukkaan pujottautumista varten. Sitten pelastettava vedetään köydellä veneen viereen ja nostetaan veneeseen. Moottoriveneessä nostaminen tapahtuu yleensä käsivoimin, purje-veneessä voi taljana käyttää fallia, isopurjeen skuuttia jne. Kun pelastettava on saatu veneeseen, on tarpeen huolehtia jatkotoimista. Silloin tarvitaan ensiapuvalmiuksia. Tarvittaessa on suunnattava lähimpään sopivaan rantaan veteen pudonneen toimittamiseksi lääkärin hoitoon.

Harjoittelu tekee mestarin: omalla veneellä MOB-tilanteen harjoittelun voi aloittaa lepuuttajaa käyttäen. Sen näkyvyys vastaa suunnilleen veden varaan joutunutta. Ensimmäinen harjoiteltava asia on ripeä luokse pääsy. Näin Linnea 2:lla toimitaan aina kauden alussa.

Ota nostamisessa huomioon mm.:

· veden varaan joutunut ei välttämättä voi toimia itse omin avuin
· kylmä vesi kangistaa, ja hypotermista ihmistä pystysuorassa asennossa nostettaessa sydänpysähdys saattaa olla mahdollinen
· hän on voinut saada tainnuttavan iskun
· potkuri ei saa pyöriä (tapaturmavaara)
· jos pelastettava on lapsi, on aikuisen yleensä mentävä veteen avuksi ja lapsen rauhoittamiseksi
Yksin veneessä oltaessa

On hyvin tavanomaista, että veneilijä veteen pudotessaan on itse ainoa lähellä oleva auttaja.

Jälleen on ennalta varautuminen arvossaan. Heikoilla ollaan, jos pelastusliivit eivät ole päällä. Kelluntahaalari antaa lisäaikaa kylmässä vedessä, kovassa kelissä ja ulkomerellä. Yksin veneillessä pelastusliivit on syytä pitää päällä kelluntahaalarinkin kanssa.

Avoveneessä tulee hätäpysäyttimen narun olla kytkettynä ajajaan. Ja kun on tarve mennä kannelle, on viisainta kytkeä veto pois päältä ja kiinnittää turvaköysi.

Jos kaikesta huolimatta joutuu veden varaan, veneeseen kiinnitetty, helposti irrotettavissa oleva turvaköysi on viimeinen oljenkorsi tavoittaa vene. Heikkokin tuuli vie (pysähtyneenkin) veneen nopeasti vedessä olijan tavoittamattomiin.

Veneeseen pääsy voi olla mahdotonta ilman vedestä laskettavissa olevia pelastusportaita.

Karilleajo tai yllättävä vuototilanne

Ensisijaisesti on huolehdittava ihmishengen turvallisuudesta, jaa pelastusliivit.
On varmistettava evakuointivalmius ja avun hälyttäminen.
Näissä tilanteissa erityinen huomio on kiinnitettävä ensin vauriotarkastukseen
ja sitten torjuntatoimenpiteiden mahdollisuuksiin. On huolehdittava
vedenpitävien luukkujen yms. sulkemisesta, vuodon rajoittamisesta ja sisään tulevan
veden poistamisesta. Uppoamisvaarasta johtuen on tarkistettava
alueet, joihin alus voidaan ajaa matalaan veteen. Tämän toteuttamiseksi
tulee arvioida aika, joka on käytettävissä ennen vaarallista täyttymisastetta.
Karilleajossa tai yllättävässä vuototilanteessa voidaan käyttää yhteistä Karilleajon
tarkistuslistaa ja kaikkia tilanteita varten tehtyä tapauksen jälkiselvittelyn
tarkistuslistaa.

Vene karilla

Karilleajo synnyttää aina vaaratilanteen. Erityisen vaarallista se on kivikossa.

Ensimmäiseksi on pysäytettävä moottori (tai otettava veto pois purjeista) ja tutkittava, onko vene saanut vuotoja. Jos vakavia vuotoja on havaittavissa, on uppoamisvaaran takia parasta ankkuroida vene niin, ettei se luista pois karilta.

Seuraavaksi tarkistetaan, ovatko peräsin ja potkuri toimintakuntoiset.

Ellei vaurioita ilmene, voi venettä yrittää saada irtoamaan painopistettä siirtämällä ja keventämällä painoa. Jo pelkästään juomavesitankin tyhjennys voi olla riittävä.

Paras suunta keulastaan karille ajaneen irrottamiselle on yleensä tulosuunta, jos tuuli sen vain sallii. Kölistään kiinni jäänyt puolestaan on yleensä edullisin irrottaa menosuuntaan peräsinvaurioriskien vähentämiseksi.

Keinoja yrittää selvitä irti karilta:

· vähennä painoa
· siirrä painopistettä (keulasta kiinni olevassa miehistö ja tavarat taakse)
· kölistään kiinni jäänyt voi irrota kallistelemalla (purjeveneessä voit käyttää puomia apuna)
· käytä potkurivoimaa/purjevoimaa), jos mahdollista
· työnnä pohjasta airolla tai venehaalla
· souda ulos ankkuri ja yritä irrottaa alus vetämällä ankkuriköydestä
· työnnä venettä seisomalla karilla
· pyydä toista venettä vetämään (muista turvallisuus)

Vuoto

Kun vene on saatu irrotetuksi, tarkista vuoto uudelleen. Ensimmäinen tehtävä on rajoittaa vuoto mahdollisimman pienelle alueelle aluksessa ja sillä tavalla pienentää sisään tulevan veden määrää. Ensiksi tutkitaan, missä kohtaa alusta vuoto on ja yritetään tukkia se käytettävissä olevin välinein.

Yksi parhaita tapoja on vuotomaton käyttö. Harvalla veneilijällä on kuitenkaan valmista vuotomattoa olemassakaan. Sellaisen voi hätätilanteessa tehdä itsekin, mikäli omaa edes hitusen merimiestaitoja. Jos veneessä on jonkinlainen vettä huonosti läpäisevä pressun palanen taikka tiivis matto, voi siitä neljän köyden avulla tehdä vuotomaton. Köydet solmitaan maton kulmiin niin, että ne varmasti pysyvät niissä kiinni mattoa vedessä vuodon kohdalle liikuteltaessa. Matto viedään veneen keulan tai perän kautta veneen alle vuodon kohdalle sen sijainnista riippuen. Kumpikin kuljettaa kahta köyttä omalla puolellaan venettä. Mattoa saattaa olla vaikeata saada veden alle, mutta sitä voi esimerkiksi keksillä työntelemällä auttaa. Kun matto on saatu kuljetetuksi vuotavan aukon kohdalle, ulkoinen veden paine työntää maton tiiviisti aukkoon kiinni ja veden tulo veneeseen lakkaa. Köydet kiinnitetään tukevasti molemmin puolin venettä esimerkiksi kaiteisiin, jolloin matto pysyy liikuttaessakin paikoillaan. Sen jälkeen veneeseen päässyt vesi voidaan poistaa ja vaurion suuruudesta riippuen väliaikaisesti tukkia myös sisäpuolelta.

Puisia, kumisia tai muovisia vuotokiiloja on myynnissä veneliikkeissä, mutta niitä voi valmistaa etenkin puusta itsekin. Vuotokiila on hyvä pienehköjen reikien tukkimiseen. Kiilalla voidaan naputella reikään sovitettu tukkiva palanen tiukasti paikoilleen.

Hätätilanteessa voi myös käyttää istuintyynyä tai patjaa tukemalla se sisäpuolitse reikää vasten. Tukemiseen voi käyttää venetralleja, pöytälevyjä ja kaikkea mahdollista veneessä olevaa tukemiseen sopivaa materiaalia.

Pienet vuodot voi tukkia niin, että selviää lähimpään turvasatamaan korjauksia varten.

Yhteentörmäys

Ensisijaisesti on huolehdittava ihmishengen turvallisuudesta, jaa pelastusliivit.
On varmistettava evakuointivalmius ja avun hälyttäminen.
Yhteentörmäyksessä erityinen huomio on kiinnitettävä ensin vauriotarkastukseen,
joka voidaan tehdä rajatulla alueella. On tarkistettava vaurioalueen
ihmisten mahdollinen vammautuminen.

On huolehdittava vedenpitävien luukkujen yms. sulkemisesta ja sisään tulevan
veden poistamisesta. Uppoamisvaarasta johtuen on tarkistettava alueet,
joihin alus voidaan ajaa matalaan veteen. Tämän toteuttamiseksi tulee arvioida
aika, joka on käytettävissä ennen vaarallista täyttymisastetta.
Kun oman aluksen vauriontorjunta on saatu hallintaan, tulee selvittää törmäyksen
toisen osapuolen tilanne tarvittaessa osallistua sen pelastustoimintaan.
Yhteentörmäystilanteessa on käytettävä omaa tarkistuslistaa. Lisäksi on käytettävä
tapauksen jälkiselvittelyn tarkistuslistaa.

Kone- tai propulsiovaurio

Ensimmäiseksi tehdään riskianalyysi aluksen turvallisuuden arvioimiseksi sijainnin ja sään perusteella, toisena on vaurion tarkastaminen ja kolmanneksi tehdään päätös joko korjauksesta tai hinausavun pyytämisestä. Konevaurio voi estää koneen tilapäisenkin käytön. Merellä korjaaminen edellyttää
purkamista ja varaosia. Mukana kuljetettavien varaosien ja työkalujen määrittely on tehtävä etukäteen perustuen päätökseen niistä vaurioista, jotka voidaan korjata merellä.

Konevaurion seurauksena saattaa olla sähkövaurioita ja mahdollinen tulipaloriski. Konevaurio voi myös aiheuttaa välittömän vuotovaaran.

  1. Varmistetaan aluksen sijainti ja tehdään arvio ajelehtimisesta sekä mahdollisesta ankkurointitarpeesta. Tätä tehdään koko tilanteen ajan.
  2. Vaurion tarkastus, jonka perusteella arvioidaan korjausmahdollisuudet paikalla.
  3. Arvioidaan sekä korjaukseen kuluva aika että hinausavun saapumisajankohta (ETA).

Sairaskohtaus

Sairauskohtauksen sattuessa on päällikön ensisijainen velvollisuus huolehtia veneen turvallisuudesta. Varmistettuaan aluksen turvallisuuden päällikkö voi osallistua potilaan hoitamiseen, mikäli se ei vaaranna muita veneessä olevia henkilöitä. Päällikkö selvittää ensiksi veneetä löytyvän
parhaan ammattitaidon potilaan hoitamiseen.

Päällikkö päättää siitä, kuka hoitaa viestinnän veneeltä pelastusviranomaisiin. Otetaan yhteys pelastusviranomaisiin, joita ovat merivartiosto (meripelastuskeskus), pelastuslaitos tai poliisi. Selvitetään potilaan evakuoinnin tarve ja mitkä ovat eri mahdollisuudet. Evakuointivaihtoehtoja ovat: mahdollinen
rantautuminen ja ambulanssin saanti paikalle, evakuointi toiseen alukseen ja helikopteri.
Päällikön sairaskohtauksen varalta on veneessä on selvä ohjeistus aluksen turvallisuuden varmistamisesta ja avun hälyttämisestä (katso tämän käsikirjan lopusta). Ensiapuvälineiden sijoittelu, laatu ja käytön
edellyttämä koulutus on jokaisen veneen ”henkilökuntaan” kuuluvan hallittava.

Sukellusonnettomuus

Sukellusonnettomuudessa vene on yleensä ankkuroituna joten aluksen turvallisuus on varmistettu.

Sukellusonnettomuuksissa noudatetaan Sukeltajaliiton laatimia ohjeita, jotka löytyvät myös sukellustoiminnan pelastussuunnitelmasta. Meripelastukseen on hyvä antaa ajoissa ennakkovaroitus tai jopa hälytys tapahtuneesta.

Ulkopuolisten pelastamiseen osallistuminen

Merilaki velvoittaa osallistumaan hädässä olevan auttamiseen. Ulkopuolisten pelastamiseen osallistumisessa on ensisijaisesti noudatettava paikallisten pelastusviranomaisten antamia määräyksiä. Päällikön on kaikissa toimissa huolehdittava oman aluksen ja siinä olevien henkilöiden turvallisuudesta.
Hänen on harkittava missä laajuudessa voidaan osallistua ulkopuoliseen pelastustoimeen. Meripelastuslaki velvoittaa päällikön ilmoittamaan (meri)pelastusviranomaiselle alustaan koskevat rajoitukset.

KALUSTON RAKENTEESTA JOHTUVAT RISKIT

  • vaaran havaitsemismahdollisuudet
  • osastointi (vain kaksi osastoa!)
  • liikkumismahdollisuudet
  • pelastusvälineiden sijoittelu ja käyttöön saanti
  • palovaarakohteet, palontorjuntasuunnitelma ja palon rajoittamismahdollisuudet

INHIMILLISESTÄ KÄYTTÄYTYMISESTÄ SYNTYVÄT VAARATEKIJÄT

  • käyttäytyminen vaaran hetkellä joukon osana
  • paniikkioireet

Seuraavassa on esimerkki tässä kohdassa käsiteltävistä aiheista:

Käyttäytyminen vaaran hetkellä

Vaaratilanteessa pakeneminen vaara-alueelta on periaatteessa järkevä reaktio; tulos voi tosin olla huono, jos ihmisillä on virheellinen käsitys tilanteesta tai suuri määrä ihmisiä toimii ilman ohjausta, jolloin syntyy varsinainen paniikki.

Hätääntynyt henkilö luulee tilannetta helposti äärimmäisen vaaralliseksi, pakeneminen jatkuu siihen saakka, kunnes henkilö kuvittelee olevansa vaaravyöhykkeen ulkopuolella tai jokin tilanteeseen sopimaton ilmiö ”herättää” pakenevan.

Pakeneminen tapahtuu aina vaarasta poispäin ja vaikka henkilön päätöksentekokyky on heikentynyt, hän pystyy pakenemistilanteessa huomattaviin suorituksiin, kuten ryömimään, juoksemaan, uimaan, ratsastamaan, ajamaan autoa jne.

Paniikilla tarkoitetaan järjetöntä pakoa, johon osallistuvat ovat menettäneet itsekontrollinsa ja hallintakykynsä. Varsinaista paniikkia esiintyy varsin harvoin ja se koskee vain pientä osaa onnettomuuden kohteeksi joutuneista (1–3%).

Paniikkia ei pidä sekoittaa pakokäyttäytymiseen.

Paniikinomaisen pakenemisen tunnusmerkkejä

  • Paniikki ei ole satunnaisiin suuntiin juoksemista, yleensä juostaan siihen
    suuntaan, josta on tultu; ihmiset seuraavat toisten esimerkkejä
  • Paniikki on voimakkaasti ei-sosiaalinen ilmiö, henkilösiteet katkeavat tilapäisesti,
    itsensä pelastaakseen ihmiset ovat valmiita tallomaan toisiaan
    hengiltä
  • Laiva- ja hotellipaloissa ihmisten on havaittu juoksevan kohti kuolemaa,
    reelingin yli mereen tai kerrostalon ikkunasta kadulle; kadulle putoaminen
    tai veteen joutuminen koetaan pienemmäksi pahaksi (viimeaikainen
    esim. WTC New York)

Paniikkikäyttäytymistä edistävät tekijät

  • Syntyy helposti joukossa, jossa ei ole selkeää johtajaa.
  • Yksilöä orgaanisesti heikentävät tekijät kuten ravitsemustila, väsymys,
    kylmyys, kuumuus jne.
  • Puutteellinen tieto toimintamalleista ja varajärjestelmistä.
  • Tietoisuus siitä, että pakotiet ovat sulkeutumassa.
  • Ryhmäsidonnaisuuden puute.
  • Huhupuheet ja muiden käytös.
  • Valaistus- ja näkyvyysolosuhteet.
  • Äänimaailma.
  • Hajut.

Määräaikaistarkastukset

Jokaisella aluksella tulee suorittaa säännölliset tarkastukset määräajoin. Näiden tarkastusten toteutumisesta päävastuun kantaa aluksen päällikkö. Tarkastuksia varten omistaja on tehnyt ohjeistuksens ja tarkistuslistan, joka löytyy konepäiväkirjasta.

Määräaikaishuollot

Määräaikaishuollot ovat erittäin tärkeitä niin turvallisuuden kuin aluksen tuottavuuden kannalta. Vilkkaan lomakauden aikana on huoltojen etukäteissuunnittelu tärkeää ja usein huollot, kuten öljynvaihdot ja erilaisten suodattimien vaihdot, on tehtävä päivän päätteeksi tai aluksi. Määräaikaishuoltojen
laiminlyönti aiheuttaa erittäin suuren onnettomuusriskin. Päällikön ollessa vastuussa aluksensa merikelpoisuudesta, tulee hänen seurata määräaikaishuoltojen toteutumista.

Määräaikaishuolloista on erillinen ohje moottorin käyttöohjekirjassa. Määräaikaishuoltojen tekeminen merkitään konepäiväkirjaan.

DOKUMENTOINTI

Linnea II:ssa dokumentoidaan asiat

  • Lokikirjaan ja konepäiväkirjaan
  • Sähköisten navigointivälineiden rekisteröintiasetukset (mm. navigointiohjelmiston reittitieto pyritään tallentamaan joka päivän päätteeksi).
  • Poikkeamaraportit (merkinnät lokikirjaan)
  • Pelastusorganisaatioiden toimenpidepäiväkirjat (ks. tarkistuslista)

T E H T Ä V Ä L I S T A T.

UPPOAMISVAARA

  • pue liivit ja pelastautumispuku
  • tee ennakkoilmoitus (GSM/VHF) tai hätäilmoitus (VHF)
    Meripelastuskeskukseen.
  • Etsi kartasta lähin matalikko / luoto johon alus voidaan ajaa

MOB TILANNE

  • kaasu pois, vaihde vapaalle
  • paina GPS:n MOB nappia (min 1 sek) tai GOTO nappia 2 sekuntia
  • heitä valolla varustettu pelastusrengas (ilman narua). Pelastus-
    rengas on veneen ulkopuolella sen perässä. Valo on kiinnitettynä
    renkaaseen valmiiksi ja se syttyy automaattisesti.
  • laita vaihde päälle ja käännä vene
  • määrää joku tekemään yleinen hälytys meri-VHF:llä (MOB tilanne)
  • aja pudonneen luokse (käytä pimeässä apuna pelastusrenkaan valoa
    ja GPS:n MOB näyttöä)
  • pue nyt viimestään pelastusliivit
  • auta pelastetava ylös veneen uimatasolle.

HAVERIKÄSIKIRJA – TSEKKILISTA

MATALIKOLLE/KARILLE AJO

  • pue liiivt (ja pelastautumispuku)
  • tarkista, onko vettä pilssissä
  • kytke tarvittaessa pilssipunput päälle
  • käytä tarvittaessa ämpäreitä

Vene karilla

Karilleajo synnyttää aina vaaratilanteen. Erityisen vaarallista se on kivikossa.

Ensimmäiseksi on pysäytettävä moottori (tai otettava veto pois purjeista) ja tutkittava, onko vene saanut vuotoja. Jos vakavia vuotoja on havaittavissa, on uppoamisvaaran takia parasta ankkuroida vene niin, ettei se luista pois karilta.

Seuraavaksi tarkistetaan, ovatko peräsin ja potkuri toimintakuntoiset.

Ellei vaurioita ilmene, voi venettä yrittää saada irtoamaan painopistettä siirtämällä ja keventämällä painoa. Jo pelkästään juomavesitankin tyhjennys voi olla riittävä.

Paras suunta keulastaan karille ajaneen irrottamiselle on yleensä tulosuunta, jos tuuli sen vain sallii. Kölistään kiinni jäänyt puolestaan on yleensä edullisin irrottaa menosuuntaan peräsinvaurioriskien vähentämiseksi.

Keinoja yrittää selvitä irti karilta:

· vähennä painoa

· siirrä painopistettä (keulasta kiinni olevassa miehistö ja tavarat taakse)

· kölistään kiinni jäänyt voi irrota kallistelemalla (purjeveneessä voit käyttää puomia apuna)

· käytä potkurivoimaa/purjevoimaa), jos mahdollista

· työnnä pohjasta airolla tai venehaalla

· souda ulos ankkuri ja yritä irrottaa alus vetämällä ankkuriköydestä

· työnnä venettä seisomalla karilla

· pyydä toista venettä vetämään (muista turvallisuus)

TARKISTUSLISTOJEN ESIMERKIT
KARILLEAJON TARKISTUSLISTA

  1. Paikanmääritys
  2. Karilleajohetki, paikallinen aika
  3. Lähtö- ja määräsatama
  4. Runkovauriot
  5. Öljyvuodot
  6. Tuulen suunta ja voimakkuus sekä muut sääolosuhteet
  7. Syväys ennen karilleajoa
  8. Syväys karilleajon jälkeen
  9. Pohjan laatu
  10. Peräsimen ja peräsinkoneiston kunto
  11. Pääkoneiston kunto
  12. Muu varustus – kunto
  13. Muut vauriot
  14. Riskitekijät matkustajille, miehistölle ja alukselle
  15. Polttoainemäärä ja sen sijainti
  16. Mahdollinen kallistuma

YHTEENTÖRMÄYKSEN YLEINEN

  1. Paikan määritys
  2. Yhteentörmäysaika
  3. Lähtö- ja määräsatama
  4. Henkilövahingot
  5. Toisen osapuolen nimi / tunnuskirjaimet
  6. Toisen osapuolen kansallisuus
  7. Oman aluksen vahingot
  8. Öljyvuodon vaara
  9. Pääkoneen kunto
  10. Peräsimen ja peräsinkoneiston
  11. Muu koneisto
  12. Tarvittava apu
  13. Rantautumismahdollisuus
  14. Ankkurointimahdollisuus tai ajelehtimisen
  15. Olosuhteet onnettomuuspaikalla
  16. Sääennusteet
  17. Lähin hätäsatama
  18. Polttoaine (määrä ja sijoitus)
  19. Ilmoitus toiselle osapuolelle
  20. Toisen aluksen vauriot
  21. Toisen aluksen määräsatama
  22. Tieto rannikkoradioasemalle / VTS-
  23. Tieto lähellä oleville aluksille
  24. Riskitekijät

TAPAUKSEN JÄLKISELVITTELYÄ VARTEN
On tärkeää merkitä muistiin seuraavat tiedot

  1. Törmäysaika
  2. Törmäyspaikka
  3. Törmäystä edeltäneet ohjailutoimet ja ajat
  4. Törmäysvauhti
  5. Näkyvyys törmäyshetkellä ja sitä ennen
  6. Annetut valo- ja äänimerkit
  7. Suuntimat ja etäisyydet ulkopuolisiin kiinteisiin kohteisiin.
  8. Törmäyskulma ? piirros
  9. Silminnäkijöiden havainnot
  10. Ulkopuoliset todistajat
  11. Säilytä kartta ja päiväkirja
  12. Valokuvaa jos mahdollista

KONE SAMMUU

  • tarkista koneen lämpötila ja polttoainemäärä
  • laske ankkuri (tilanteen mukaan)
  • käytä tarvittaessa ajoankkuria
  • tar

PALO / SAVUA

TULIPALON TARKISTUSLISTA

  1. Paikanmääritys
  2. Palon toteamishetki
  3. Palon sijainti
  4. Palon laajuus
  5. Henkilövahingot
  6. Palon mahdolliset leviämistiet
  7. Aluksen vauriot
  8. Tarvitaanko apua
  9. Tieto meripelastusasemalle
  10. Lähin hätäsatama
  11. Muut lähellä olevat alukset
  12. Aluksen vakavuus
  13. Koneiston toiminta
  14. Riskitekijät
  15. Oletettu syy
  16. Sääolosuhteet ja -ennusteet
  17. Käytössä oleva hiilidioksidi
  18. Lähtö- ja määräsatama

VUOTO

  • pue liivit ja pelastautumispuku
  • tee ennakkoilmoitus (GSM/VHF) tai hätäilmoitus (VHF)
  • tutki lähin matalikko / luoto johon alus voidaan ajaa
    (turvallinen upotuspaikka)

VUOTOTILANTEEN TARKISTUSLISTA

  1. Paikan määritys
  2. Toimenpiteet vuodon tukkeamiseksi
  3. Hätäpumppujen käyttö
  4. Henkilövahingot
  5. Pääkoneen kunto
  6. Muu koneisto
  7. Tarvittava apu
  8. Rantautumismahdollisuus
  9. Ankkurointimahdollisuus
  10. Olosuhteet onnettomuuspaikalla
  11. Tieto meripelastusasemalle/ VTS asemalle
  12. Sääennusteet
  13. Lähin hätäsatama
  14. Polttoaine (määrä ja sijoitus)
  15. Tieto lähellä oleville aluksille
  16. Riskitekijät
  17. Lähtö- ja määräsatama

Tietojen tallentamiseen erillinen tarkistuslista.

  • Mihin aikaan ja missä tapahtuma alkoi (katso GPS:n
    kellonaika ja koordinaatit)
  • Milloin ja miten hälytettiin ulkopuolista apua
  • Sääolosuhteet onnettomuushetkenä
  • Näkyvyys onnettomuushetkenä
  • Tuulen suunta ja voima (arvio) sekä aallon suunta ja korkeus
    onnettomuushetkenä
  • Tapahtuminen kulku ja kellonajat
  • Tarkka kellonaika jokaisesta annetusta käskystä
  • Tarkka kellonaika jokaisesta aloitetusta toimenpiteestä
  • Tarkka kellonaika jokaisesta suoritetusta toimenpiteestä
  • Toimenpiteiden vaste (miten toimenpide vaikutti tilanteeseen)
  • Tapahtuminen kulku ja kellonajat
  • Veneen ajelehtimen tms. Kirjaa paikkatieto ylös tarpeen mukaan.