Kun aika oli jättänyt Lilla Ancillan ja se oli navigoinut auringonlaskuun, tarvittiin Linnea 2:aan uusi apuvene. RIB eli kovapohjaisen veneen perässä vetäminen oli alkanut kyllästyttämään sen verran, että nyt haluttiin vene, jota ei tarvitse vetää perässä, mutta se olisi kuitenkin mahdollisimman helposti käyttöön otettavissa. Näin venemessuilla 2019 valinta osui Quicksilver 320 AIRDECK kumiveneeseen joka maksoi Mercuryn 9.9 koneella Simo Vaatehuoneelta hintaan 2999.99 €. Kumiveneen osuus oli 992,00 € ja moottorin 2007,99 €.
Quicksilver 320 AIRDECK
Toiveena oli siis saada ilmatäytteiseellä kölillä ja lattialla oleva kumivene, koska se on mahdollisimman helposti käyttöön otettavissa. Lisäksi moottorin tuli olla kokoa, jonka voi helposti (?) nostaa Linneasta veneeseen ja toisin päin. Materiaalina Hypalonista tehty oli toiveena, mutta sellaista ei saanut edes rahalla, ei edes Zodiacilta tähän kokoluokkaan.
Vene on 320 cm pitkä, siinä on 3 ilmakammiota, ilmatäytteinen köli ja lattia. Kumiveneen kantokyky on 5 henilöä / 475 kg ja siihen saa valmistajan tyyppikilven mukaan laittaa maksimissaan 20 hv / 60 kg painavan moottorin. Ja sellainenkin sattuu toki löytymään, kun Lilla Ancillassa sellainen juri oli.
Pakettia avaamaan
Kumivene meneekin ihmeen pieneen pakettiin, ainakin tehtaan jäljiltä. Kokeilun jälkeen emme saaneet tätä yhtä pieneen pakettiin, vaikka alipainepumpulla se tyhjennettiin. Mahtuu kuitenkin mukana tulevaan ”kassiin”, ja koko paketti mahtuu Linnea 2:n ruuman varastoon hyvin.
Mercury ME9.9MS 4S
Moottori on suoraan sanoen ISO. Iso ja painava, kun vertaa vanhoihin 2-tahtisiin esim. Lilla Ancillassa olleeseen Yamaha 25 EOTL moottorin. Yamahan 20 hv (Suomessa, muualla 25 hv) moottori painaa 49 kg kun taas Mercryn moottori painaa 38 kg. Painossa pitää ottaa huomiooon vielä se, että Yamaha on sekä käsi- että sähköstartilla, mutta Mercuryn voi saada käyntiin vain narusta nykäisemällä. Moottorikopan koko on myös suhteettoman kokoinen 4-tahtisessa, toki venttiilikoneisto yms. vie tilaa.
Mercuryn moottorin on muuten tehnyt Tohatsu ja sitä myydään myös muilla nimillä.
Huomaa kuvissa eri rikin pituudet, koska toinen on pitkällä rikillä (Yamaha) ja toinen (Tohatsu) lyhyellä. Pitkärikinen Mercury olisi yhtä korkea.
Kumiveneen käyttöönotto
Aluksi oli ajatuksena, että kumivene on ruuman varastossa pakattuna ja se otetaan sieltä käyttöön tarvittaessa. Jotta työlästä käsin pumppaamista ei tarvita, ostettiin tähän tarkoitukseen tehokas sähköpumppu. Sähköpumppu (UNIFIBER Electrical Pump for SUP Boards 12V – to 20 PSI) maksoi Suomalaisesta verkkokaupasta 129 euroa, mutta Kiinan verkkokaupasta saman pumpun olisi saanut puoleen hintaan (+ tulli ja alv) , mutta toimitus olisi kestänyt kuukausia. Pumppu on suppaajien suosima malli.
Sähköpumppu pumppaa ensin suurella tuotolla, sitten tieyn paineen jälkeen se siirtyy tuottamaan painetta pienemmällä, tai siis hyvin pienellä, tuotolla. Sähköpumppu pysähtyy aseteltavan paineen kohdalla automaattisesti, mikä on todella kätevää. Maksimi pumpun tuottama paine on 1.4 bar mikä riittää reilusti kumiveneen pumppaamiseen valmistajan ohjepaineisiin. Ja niitä on syytä noudattaa. Ei ylittää, mutta ei myöskään alittaa.
Quicksilver 320 Airdeck kumiveneen käyttöönotto merellä
Linneassa on tehty käytönnön järjestelyt, jotta kumiveneen saa käyttöön helposti myös ankkurissa tyynellä keillillä. Aallokossa moottorin asentaminen on hankalampaa. Linneassa on kuitenkin erillinen puomi minkä varassa moottori roikkuu asennuksen ajan, joten mereen se ei voi pudota.
Alkupräisestä ideasta säilyttää kumivenettä pakattuna ruumassa on pitkälti luovuttu. Sitä säilytetään etukannella täytettynä. Koska emme ole ajaneet enää vuosiin alaohjaamon kuivasta ja lämpimästä ohjauspisteestä, ei tästä säilytyspaikasta ole mitään haittaa. Varsinkin kun kumivene on aina peitetty sitä varten tehdyllä suojapeitteellä, jolloin auringon UV säteily ei pääse tekemään tuhojaan PVC muoviin. Lisäksi pakattuna säilytyskään ei tee PVC veneelle hyvää, se rikkoutuu taitoksien kohdasta.
Kumiveneen käyttö käytännössä
Onhan tälläinen ilmatäytteisellä kölillä ajettava vene aivan erillainen mm. suuntavakavuudeltaan kuin mitä RIB on. Ihan kun olisi lähteny tilmapatjalla ajamaan oikean veneen, mitä RIB vene toki on, jälkeen. Myöskin miten veneet ottavat aallot (RIB leikkaa läpi). Eikä ilmatäytteinen pohjakaan helpota tätä asiaa yhtään. Vene on aivan toisesta maailmasta kun mitä Lilla Ancilla eli RIB vene on. Ei tällä sellaisia tutkimus- ja kauppareissuja voi tehdä mitä Lilla Ancillalla tehtiin. Maksimi aallonkorkeus lienee jotain 20-30 cm paikkeilla mihin tällä viitsi mennä pomppimaan ja kastumaan. Lilla Ancillalla sentään ajoin yli parin metrin aallokossakin, tosin kaasua piti silloin osata käyttää. Mutta lähisaariin tällä pääsee ja lähialueen luonnonsatamia pääsee myös kartoittamaan. Mutta sitä ei voii tehdä mitä Lilla Ancilla tehtiin hyvin paljon eli pidempiä 15-30 merimailin reissuja. Silloin tällöin ajoin mysö etukäteen katsomaan jotain paikkaa samalla kun Linnea jatkoi kulkemista siihen samaan suuntaan. Oli sitten reitti ja luonnonsatamn paikka valmiiksi katsottuna. Helpotti rantautumista ja oli varma paikka.
